”Miepä virvon vitsasella, varvon koivun oksasella. Toivon siulle terveyttä, vitsan myötä virkeyttä.”29/3/2024 Se olisi maalliskuu, ja kevät on alkanut näyttää merkkejä tulostaan. Tämän kuun lopussa vietämmekin ihanaa kevään juhlapyhää, pääsiäistä, joten koditkin alkavat täyttyä kevään väreistä. Tuttuja värejä ovat muun muassa keltainen, oranssi sekä vihreä, ja näitä värejä löytyvät usein esimerkiksi kukista, kuten narsisseista sekä tulppaaneista, joilla koteja koristellaan ja kevät vastaanotetaan. Koteja koristaa myös usein perinteiset kuvat ja esineet kissoista, kanoista ja tipuista, ja ruokapöytiä koristaa usein uudet perunat ja sillit sekä lammas. Jälkiruokapöytään usein kuuluu mämmi ja pasha, joista nykyään löytyy perinteisten versioiden lisäksi monia uusia erilaisia versioita. Pääsiäiseen kuuluu ruokien, värien ja koristeluiden lisäksi myös perinteisiä aktiviteetteja. Näistä varmasti tunnetuimpia on virpominen, jossa usein lapset käyvät pukeutuneena itse tehtyjen virpomavitsojen kanssa virpomassa naapuruston jäsenille esimerkiksi hyvää tulevaa vuotta tai hyvää terveyttä ja menestystä. Virpomisen jälkeen virpoja antaa vitsansa pois ja saa vastalahjaksi herkkuja. On kuitenkin tärkeää muistaa ennen virpomisen aloittamista, pyytää virvottavalta henkilöltä tähän lupa! Toinen hyvin perinteinen pääsiäisaktiviteetti on munaetsintä, jossa ”pääsiäispupu” on piilottanut suklaamunia tai maalattuja keitettyjä kanamunia, lapset koittavat löytää ne. Pääsiäispupu onkin varmasti hyvin tunnettu hahmo pääsiäisenä, ja sillä onkin pitkä historia. Pääsiäspupu on nimittäin piilottanut munia jo vuosisatojen ajan. Joskus kuitenkin puhutaan myös pääsiäiskukosta, vaikkakin tämä on vähemmän tunnettu. Pääsiäinen on siis juhla, jota juhlitaan laajasti maailmalla, ja jolla on hyvin pitkä historia. Sitä on juhlittu jopa tuhansien vuosien ajan. Pääsiäistä on juhlittu eri uskonnoissa eri tavoilla, mutta niistä löytyy paljon yhteneväisyyksiäkin. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Aikaisintaan sitä juhlitaan maalliskuun lopulla tai viimeistään huhtikuun lopussa. Pääsiäisen juhlapyhät alkavat palmusunnuntaista, ja siitä alkavasta niin kutsutusta hiljaisesta viikosta. Virpominen tehdään juuri tuolloin palmusunnuntaina. Tätä seuraavat kiirastorstai sekä pitkäperjantai. Ennen pääsiäissunnuntaita ja toista pääsiäispäivää on vielä ehkä vähän vähemmän tunnettu lankalauantai. Tähän päivään on ennen kuulunut paljon taikauskoa, ja ennen tänä päivänä poltettiin pääsiäiskokkoja. Suomen sana pääsiäinen tulee vanhan suomen sanasta päsieinen, joka taas juontuu heprean sanasta pesah. Tällä sanalla on muitakin historiallisia merkityksiä, mutta sillä viitataan muun muassa paastosta pääsemistä. Paastoaminen onkin kuulunut pääsiäiseen, ja tämän paaston pituus on ollut noin 40 vuorokautta. Tässä onkin linkki, jota käytin myös lähteenä, jos kiinnostuit lukemaan enemmän pääsiäisen historiasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen Hyvää ja rauhallista pääsiäistä!
0 Comments
Leave a Reply. |
Helkanuorten Liitto
Helkanuorissa ikirunojen poljento ja mystiset vanhasuomalaiset tarinat näkyvät modernina suullisena ilmaisuna. Arkisto
September 2024
Aiheet
All
|