 Koronakevät 2020 seisautti kaikki harrastuskerhot. Hetken lamaannuksen jälkeen Pohjois-Savon Helekat päätti päihittää virusapatian ja järjestää kerhot verkkovälitteisesti. Alustaksi otettiin Adobe Connect (AC), koska se on monipuolinen videoneuvottelusovellus ja ohjaajalle ennestään tuttu. Muita vaihtoehtoja olisi ollut myös Zoom tai Teams.
Pätkii, pätkii Aivan ongelmatonta verkkoon siirtyminen ei ollut. Ensimmäisellä kerralla puhelin kävi kuumana, kun laitettiin yhteyksiä kuntoon. Ensimmäiselle kerhokerralle onkin hyvä varata aikaa, hermoja ja jonkun aikuisen henkilön kerholaiselle toiseen päähän avuksi, jotta kaikki saadaan sujumaan. Ensimmäisen kerran jälkeen kuitenkin heti helpottaa ja varsinkin vanhempien lasten ryhmäläiset oppivat jo itsekin hoitamaan yhteydet. Verkkoyhteys ei Koronakeväänä toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, vaan välillä joku tai jopa ohjaaja itse tipahti langoilta. Mutta tähänkin oppii ja tottuu. Jonain päivänä ei videoiden näyttäminen onnistunut, eikä toisella kertaa kaikki nähneet nuotin jakoa, joten takataskussa on hyvä pitää muutama muu aktiviteetti. Lopulta otettiin varman päälle ja kerhokerrat suunniteltiin niin, että jaettavat materiaalit toimitettiin etukäteen lapsille. Tämä auttoi myös siinä, että osa lapsista osallistui kännykän kautta, jonka näyttö ei ole suuren suuri. Mitä tehtiin? Kokeilimme jumppaamista musiikin tahtiin. Aika hyvä, mutta liikkeet täytyy pitää hillittyinä, ettei sotkeuduta kuulokkeiden johtoihin. Runoraati onnistui hyvin isompien lasten kanssa. Tästä taisi tulla meille yksi vakiojuttu. Runoraati toteutettiin siten, että joka kerralla luettiin 2-4 lyhyttä runoa, joista äänestettiin paras. Kanteleensoitto onnistui, kun tajusin toimittaa nuotit kaikille etukäteen. Soittaessa laitettiin mikit kiinni muilta paitsi ohjaajalta. Jotta ohjaajalle tulee jokin kuva lasten oppimisesta, soitimme myös yksi kerrallaan mikki auki. Hyvin meni! Kanteleiden virittäminen osoittautui haasteeksi. Ensimmäisen virityssession jälkeen sain vaihtaa kieliä kolmeen kanteleeseen katkenneiden tilalle. 😊 Piirrettiin ja askarreltiin. Tuotoksia oli kiva katsella kameroiden välityksellä. Luettiin kirjoja, katsottiin videoita ja leikittiin erilaisia leikkejä. Leikkejä verkkokerhoihin Piirrä ja arvaa: AC: ssa on tussitaulu, johon yksi kerrallaan piirtää jotain ja muut voivat arvata. Samanlaisia jakotauluja on ainakin Teamsissa ja löytyy varmaan netistä. Kapteeni käskee: oleellista on, että kaikilla on kamerat, jotta nähdään kuka jää. Etsi lusikka: Ohjaaja pyytää hakemaan erilaisia tavaroita ja tuomaan ne näytille. Tämä sopii hyvin ryhmän kamerajännityksen voittamiseen. Erilaiset sadutusjutut: esim. jatkosadut olipa kerran… ja vuorotellen jatketaan yksi lause kerrallaan tai keksitään satu, jossa kaikki sanat alkavat vaikkapa K-kirjaimella Laiva on lastattu Porinaryhmät: useissa sovelluksissa on mahdollista jakaa osallistujat pienempiin ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan oma pohdintatehtävä, joka tietyn ajan jälkeen esitellään koko ryhmälle. Arvaa mitä tapahtuu: Pienemmissä ryhmissä keksitään jokin tilanne tai tapahtuma, joka esitetään muille ja muiden on arvattava mitä tapahtuu. Kahoot testit ja kilpailut Tietokilpailut Pätkii, pätkii: Leikkimielinen tilastointi kuinka monta kertaa kukin tippuu linjoilta tai ei kuule jotain. Voidaan toteuttaa esim. tukkimiehen kirjanpitona. Voidaan myös ottaa aikaa, kauanko ohjaajalta menee kömpiessä takaisin verkkoon. 😊 Lopuksi vielä vinkkilista
0 Comments
Helkanuortenliiton syksyiset koulutuspäivät toteutuivat Porissa 11-13. syyskuuta. Toiminta alkoi ulkoilupäivän merkeissä Porin Preiviikissä Mattilan tilalla. Mattilan tilan emäntä Kirsti Laurila johdatteli päivän teemaan pihamaalla kertoen, että Porissa on eletty vuoden teemassa Maahisen Mahti ja Vesihiiden voima lasten ja nuorten kanssa. Toimintaa on pohjustettu ja johdateltu teemakorttien mukaan. Helka-kerhoissa Höyheneukko on pyöräytellyt munia, joita lapset ovat huovuttaneet ja munista on kuoriutunut mielikuvituksellisia hahmoja huovutustekniikkaa käyttäen. Lähihoitaja opiskelijat ovat huovuttaneet taruolentoja ja järjestäneet satusuunnistusta päiväkodin lapsille. Helka-kerhojen ja opiskelijoiden tuotoksia oli nähtävillä Mattilan rakennuksissa. Maaseutu päivään sisältyi erilaisia toimintatapoja, kuten taikavarvun kudontaa, loruttelua, käpytontun huovutusta, tehtäviä metsäpolulla maahisten ja vesihiisien saattelemana sekä letunpaistoa. Mattilan kanat, kanit, viiriäiset ja Sirkku-koira pitivät seuraa helkanuorille. Päivän mittaan nautiskeltiin hyvästä ruuasta ja kahvista tykötarpeineen. Lopuksi kaikki esittelivät taikavarpunsa ja tonttunsa, joiden myötä syntyi monia tarinoita. Ilta jatkui Porin keskustassa kummituskävelyn merkeissä. Minna Koivistoinen esitteli kuinka kaupungin vanhoissa rakennuksissa, kuten raatihuoneesta, teatterista ja kaupungintalosta on kuulunut ääniä, tuoksuja ja huokaisuja menneiltä vuosikymmeniltä. Sää järjesti oman näytöksensä äityen teemaan sopivaksi rankkasateeksi ja pimeydeksi. Sunnuntai päivä jatkui koulutuksen merkeissä Herttuantorin kokoustiloissa. Aluksi Laura Seesmeri luennoi Myyttisistä eläimistä ja luennon jälkeen saimme tehdä omat myyttiset eläimemme. Päivän toisena ohjelmana oli siirtyminen kadun vastakkaiselle puolelle SUN-tanssistudiolle, jossa päästiin toteuttamaan koreografiaa Maija Poppasen musikaalin merkeissä. Ihan hyvä kokonaisuus siitä syntyi, vaikka aluksi oli vaikea päästä tanssin rytmiin. Koulutuspäivät päättyivät yhteiseen ruokailuun ja arpajaisiin, jossa joka arpa voitti ja näin tuotti iloisia ilmeitä kotiin lähtijöille. Kahvittelun jälkeen kaikki päivien osallistujat lähtivät kotimatkalle hyvillä mielin. Kiitos kaikille ihanille mukanaolijoille ja hymyillään taas kuin tavataan! Koulutuspäivien järjestäjät sekä vetäjät Kirsti Laurila☺ ja Tuula Virtaranta-Levo |
Helkanuorten Liitto
Helkanuorissa ikirunojen poljento ja mystiset vanhasuomalaiset tarinat näkyvät modernina suullisena ilmaisuna. Arkisto
April 2021
Aiheet
All
|
RSS Feed