Se olisi maalliskuu, ja kevät on alkanut näyttää merkkejä tulostaan. Tämän kuun lopussa vietämmekin
ihanaa kevään juhlapyhää, pääsiäistä, joten koditkin alkavat täyttyä kevään väreistä. Tuttuja värejä ovat
muun muassa keltainen, oranssi sekä vihreä, ja näitä värejä löytyvät usein esimerkiksi kukista, kuten
narsisseista sekä tulppaaneista, joilla koteja koristellaan ja kevät vastaanotetaan. Koteja koristaa myös
usein perinteiset kuvat ja esineet kissoista, kanoista ja tipuista, ja ruokapöytiä koristaa usein uudet perunat
ja sillit sekä lammas. Jälkiruokapöytään usein kuuluu mämmi ja pasha, joista nykyään löytyy perinteisten
versioiden lisäksi monia uusia erilaisia versioita.
Pääsiäiseen kuuluu ruokien, värien ja koristeluiden lisäksi myös perinteisiä aktiviteetteja. Näistä varmasti
tunnetuimpia on virpominen, jossa usein lapset käyvät pukeutuneena itse tehtyjen virpomavitsojen kanssa
virpomassa naapuruston jäsenille esimerkiksi hyvää tulevaa vuotta tai hyvää terveyttä ja menestystä.
Virpomisen jälkeen virpoja antaa vitsansa pois ja saa vastalahjaksi herkkuja. On kuitenkin tärkeää muistaa
ennen virpomisen aloittamista, pyytää virvottavalta henkilöltä tähän lupa! Toinen hyvin perinteinen
pääsiäisaktiviteetti on munaetsintä, jossa ”pääsiäispupu” on piilottanut suklaamunia tai maalattuja
keitettyjä kanamunia, lapset koittavat löytää ne.
Pääsiäispupu onkin varmasti hyvin tunnettu hahmo pääsiäisenä, ja sillä onkin pitkä historia. Pääsiäspupu on
nimittäin piilottanut munia jo vuosisatojen ajan. Joskus kuitenkin puhutaan myös pääsiäiskukosta, vaikkakin
tämä on vähemmän tunnettu. Pääsiäinen on siis juhla, jota juhlitaan laajasti maailmalla, ja jolla on hyvin
pitkä historia. Sitä on juhlittu jopa tuhansien vuosien ajan. Pääsiäistä on juhlittu eri uskonnoissa eri tavoilla,
mutta niistä löytyy paljon yhteneväisyyksiäkin.
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Aikaisintaan sitä juhlitaan maalliskuun lopulla tai viimeistään
huhtikuun lopussa. Pääsiäisen juhlapyhät alkavat palmusunnuntaista, ja siitä alkavasta niin kutsutusta
hiljaisesta viikosta. Virpominen tehdään juuri tuolloin palmusunnuntaina. Tätä seuraavat kiirastorstai sekä
pitkäperjantai. Ennen pääsiäissunnuntaita ja toista pääsiäispäivää on vielä ehkä vähän vähemmän tunnettu
lankalauantai. Tähän päivään on ennen kuulunut paljon taikauskoa, ja ennen tänä päivänä poltettiin
pääsiäiskokkoja.
Suomen sana pääsiäinen tulee vanhan suomen sanasta päsieinen, joka taas juontuu heprean sanasta
pesah. Tällä sanalla on muitakin historiallisia merkityksiä, mutta sillä viitataan muun muassa paastosta
pääsemistä. Paastoaminen onkin kuulunut pääsiäiseen, ja tämän paaston pituus on ollut noin 40
vuorokautta. Tässä onkin linkki, jota käytin myös lähteenä, jos kiinnostuit lukemaan enemmän pääsiäisen
historiasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen

Hyvää ja rauhallista pääsiäistä!

Helkanuortenliiton vuosikokous järjestetään etäkokouksena sunnuntaina 23.4.2023 klo 14.
Tarkempaa tietoa kokouksesta tulossa huhtikuun alkupäivinä.

Halloween-viikonloppu on ovella ja kauppojen koristehyllyt pursuilevat irvistäviä kurpitsoita,
tekoverta ja naamiaisasuja. Tuhansissa suomalaisissa kouluissa ovat tänään perjantaina
lapset ja aikuiset pukeutuneet piruiksi, viikatemiehiksi tai kissoiksi. Viimeisinä
vuosikymmeninä Halloween on tullut yhä suositummaksi myös Suomessa. Tämä ei ole
kenellekään yllätys sillä kotoinen kekri on ollut aina osa suomalaista kulttuuria.
Supisuomalaiseen perinteeseen onkin iloisesti sekoittunut amerikkalaisten hurja
Halloween. Perinteiden sekoittuminen ei vähennä oman kotoisen kekrimme paikkaa osana
suomalaisia perinteitä.

Kekriä eli köyriä, köyryä, keyriä tai keuria, rakkaalla lapsella on monia nimiä, on aikoinaan
vietetty satokauden päätösjuhlana. Satokauden päätteeksi on suomalaisilla ollut
mahdollisuus ja varaa kattaa pöytä täyteen oman maan herkkuja. Suomalaisen kekrin
kaltaisia juhlia on ympäri maailmaa mm. Halloween, kelttien Samhain ja meksikolaisten
Dia de muertos.

Kekriin on ollut ruoka- ja satokulttuurin juhlimisen lisäksi kuulunut runsaasti uskomuksia.
Kekrinä saattoi nimittäin saada yhteyden pyhimyksiin tai edesmenneisiin. Henkimaailman
olentoja oli syytä kunnioittaa ja kohdella hyvin, joten kekri ruokailuun ja saunomiseen riittyi
tarkkoja sääntöjä. Ruokaa ei kekrinä korjattu lainkaan yöksi pois, vaan sitä jätettiin
vainajille, tuonpuoleisesta tulleille vieraille nautittavaksi.
Rauhallista, lempeiden henkien kunnioittamaa, kekriä kaikille!

Kevät alkaa olla pitkällä ja lumen sulamisen voi kuulla ja nähdä silmillä. Koronakin alkaa olla takanapäin ja kerhot ovat aloittaneet säännöllisen toimintansa. Jos kerhotoiminta on ollut tauolla koronan aikaan, on nyt juuri oikea hetki laittaa kouluille ja lapsille viestiä uudesta kerhosta – vielä ehtii aloittamaan tänä keväänä tai suunnata katseet syksyyn.

Helkanuorten liiton vuosikokous pidetään Teams-yhteydellä lauantaina 23.4.2022 klo 10. Ennen vuosikokousta voit lähettää virallisten vuosikokousedustajien toteamiseksi pöytäkirjaotteen ja kutsuja varten sähköpostiosoitteet meille helkanuori ( at) gmail.com. Virallisten edustajien lisäksi toivomme mahdollisimman laajaa osallistumista – yhdessä olemme enemmän. Hallitukseen kaivataan myös innokkaita osallistujia, mikäli toiminta liitossa kiinnostaa, ilmoittaudu mukaan!

Vuoden päätapahtuma eli Helkanuorten liiton kesäleiri pidetään Turussa 9.-12.6.2022. Luvassa on historiaa, perinnekulttuuria ja iloista yhdessäoloa. Toivottavasti mahdollisimman moni tulisi mukaan – olemme kaivanneet leiritunnelmaa ja yhdessäoloa. Tehdään leiristä yhdessä ikimuistoinen.
Tarkemmin leiristä: helkanuortenliitto.fi/perinne-porina/helkanuorten-liiton-kesaleiri-turussa-9-1262022

Lopuksi haluan kiittää kaikkia helkatoimijoita. Koronan vaikeissa ja vaihtelevissa tilanteissa ei ole ollut helppoa toimia. Yhdessä tekemällä voimme jatkaa liittomme ainutlaatuista perinnekulttuurityötä myös jatkossa. Jos paikkakunnallanne tarvitaan apua, vertaistukea tai vaikka ideointia kerhokertojen sisällöistä, älä epäröi olla yhteydessä liittoon.

Nähdään siis vuosikokouksessa ja viimeistään kesäleirillä Turussa.

Palataan ja nautitaan lisääntyvästä valosta, Kaisa Räsänen
Helkanuorten liiton puheenjohtaja

Mitä jos tänä vuonna kokeilisit espanjalaisia munkkeja  eli churroja?

3 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa

Sekoita kuivat aineet keskenään

3 dl vettä
2 rkl sokeria
2 rkl öljyä

Keitä kiehuvaksi ja lisää kuivat ainekset sekoittaen tasaiseksi taikinaksi

4 kananmunaa

Lisää kananmunat yksi kerrallaan hyvin käsin vatkaten  Sähkövatkain ei ole paras tässä kohtaa vaan taikinaa klimppiintyy helposti.

Kuumenna rasva 180 asteeseen.
Laita taikina pursotinpussiin ja pursota siitä noin 6 cm mittaisia tankoja suoraan kuumaan rasvaan.

Paista kauniin tasaisen ruskeiksi.

Nosta kypsät churrot talouspaperin päälle hetkeksi valumaan. Kierittele lopuksi sokerikaneli seoksessa

Jos haluat voi tehdä pursotuksen myös leivinpaperille  muuhunkin muotoon tai paksumpina, mutta tällöin munkit pitää laittaa ennen paistamista pakkaseen vähintään tunniksi.