Tammikuu

Se olisi nyt tammikuu. Joulu on ohitse ja arki alkaa palailemaan. Edellisen loppuvuoden tapahtumien
sekä vielä kevään tapahtumia odotellessa, tämä alkuvuosi on aika arkista ja ilmat ovat hyvin karuja.

Tammikuuta kutsutaan sydänkuukaudeksi, koska olemme silloin talven sydämessä. Tammikuuta on myös
sanottu isotammeksi, viitaten tammi-sanan vanhaan merkitykseen, eli napaan, akseliin tai keskipuuhun.
Isotammea seuraa vielä pienitammi, eli meidän ainoa toinen sydänkuukautemme helmikuu.

Tähän aikaan vuodesta maa- ja peltotyöt eivät ole kuuluneet päivän tehtäviin, joten keskityttiin paljon
metsätöihin. Silloin hakattiin lisää polttopuita ja tehtiin havuista eläimille navettoihin pedin alusia. Havuista
oli navetoissa muutenkin paljon hyötyä, mutta siitä sai myös ihanan metsäntuoksun ympäri tonttia.
Puutöiden lisäksi ei kuitenkaan ollut kovinkaan paljon muuta tehtävää, joten paljon myös pohdittiin mitä
tuleva vuosi toisi mukanaan ja erityisesti millaista säätä luvattaisiin. Sanottiin, että tietyn päivän sää kertoisi
tulevasta jaksosta, ja näistä kehiteltiin paljon erilaisia sanontoja. Yksi on ”Jollei tammikuu pauku, niin kyllä
helmikuu helisee”. Tällä viitataan siihen, että jos tammikuu on leuto niin helmikuussa on sitten pakkasta.
Tänä vuonna meillä on kyllä pakkasta tammikuussa riittänyt, joten lupaisikohan tämä pakkasten
hellittämistä helmikuussa. Ja vaikka isotammea pidetään pikkutammea lempeämpänä, on myös sanonta,
jolla viitataan juuri tämän vuodenajan ankaruuteen, ”ei syänkuut sääliä tunne”.

On myös uskottu, että tietyn kuun säät ennustavat myös aina puoli vuotta eteenpäin, eli esimerkiksi
tammikuun säät ennustaisivat heinäkuun säitä. On sanottu, että leuto ja sateinen tammikuu lupaisi hyvää
kylvöä heinäkuussa. Mitähän tämän vuoden tammikuun säät kertoilevat tulevasta kesästä? Näin
sydäntalven keskeltä näitä on hauska miettiä, ja alkaa odottamaan jo kesän tuloa sekä piteneviä päiviä.

Iloisia pakkaspäiviä!

Tekstin lähteenä käytetty tätä nettisivua: https://www.tunturisusi.com/juhlat/tammikuu.htm