”Miepä virvon vitsasella, varvon koivun oksasella. Toivon siulle terveyttä, vitsan myötä virkeyttä.”

Se olisi maalliskuu, ja kevät on alkanut näyttää merkkejä tulostaan. Tämän kuun lopussa vietämmekin
ihanaa kevään juhlapyhää, pääsiäistä, joten koditkin alkavat täyttyä kevään väreistä. Tuttuja värejä ovat
muun muassa keltainen, oranssi sekä vihreä, ja näitä värejä löytyvät usein esimerkiksi kukista, kuten
narsisseista sekä tulppaaneista, joilla koteja koristellaan ja kevät vastaanotetaan. Koteja koristaa myös
usein perinteiset kuvat ja esineet kissoista, kanoista ja tipuista, ja ruokapöytiä koristaa usein uudet perunat
ja sillit sekä lammas. Jälkiruokapöytään usein kuuluu mämmi ja pasha, joista nykyään löytyy perinteisten
versioiden lisäksi monia uusia erilaisia versioita.
Pääsiäiseen kuuluu ruokien, värien ja koristeluiden lisäksi myös perinteisiä aktiviteetteja. Näistä varmasti
tunnetuimpia on virpominen, jossa usein lapset käyvät pukeutuneena itse tehtyjen virpomavitsojen kanssa
virpomassa naapuruston jäsenille esimerkiksi hyvää tulevaa vuotta tai hyvää terveyttä ja menestystä.
Virpomisen jälkeen virpoja antaa vitsansa pois ja saa vastalahjaksi herkkuja. On kuitenkin tärkeää muistaa
ennen virpomisen aloittamista, pyytää virvottavalta henkilöltä tähän lupa! Toinen hyvin perinteinen
pääsiäisaktiviteetti on munaetsintä, jossa ”pääsiäispupu” on piilottanut suklaamunia tai maalattuja
keitettyjä kanamunia, lapset koittavat löytää ne.
Pääsiäispupu onkin varmasti hyvin tunnettu hahmo pääsiäisenä, ja sillä onkin pitkä historia. Pääsiäspupu on
nimittäin piilottanut munia jo vuosisatojen ajan. Joskus kuitenkin puhutaan myös pääsiäiskukosta, vaikkakin
tämä on vähemmän tunnettu. Pääsiäinen on siis juhla, jota juhlitaan laajasti maailmalla, ja jolla on hyvin
pitkä historia. Sitä on juhlittu jopa tuhansien vuosien ajan. Pääsiäistä on juhlittu eri uskonnoissa eri tavoilla,
mutta niistä löytyy paljon yhteneväisyyksiäkin.
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Aikaisintaan sitä juhlitaan maalliskuun lopulla tai viimeistään
huhtikuun lopussa. Pääsiäisen juhlapyhät alkavat palmusunnuntaista, ja siitä alkavasta niin kutsutusta
hiljaisesta viikosta. Virpominen tehdään juuri tuolloin palmusunnuntaina. Tätä seuraavat kiirastorstai sekä
pitkäperjantai. Ennen pääsiäissunnuntaita ja toista pääsiäispäivää on vielä ehkä vähän vähemmän tunnettu
lankalauantai. Tähän päivään on ennen kuulunut paljon taikauskoa, ja ennen tänä päivänä poltettiin
pääsiäiskokkoja.
Suomen sana pääsiäinen tulee vanhan suomen sanasta päsieinen, joka taas juontuu heprean sanasta
pesah. Tällä sanalla on muitakin historiallisia merkityksiä, mutta sillä viitataan muun muassa paastosta
pääsemistä. Paastoaminen onkin kuulunut pääsiäiseen, ja tämän paaston pituus on ollut noin 40
vuorokautta. Tässä onkin linkki, jota käytin myös lähteenä, jos kiinnostuit lukemaan enemmän pääsiäisen
historiasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen

Hyvää ja rauhallista pääsiäistä!