Kaksi pääsiäisnoitaa Koukkunen ja Kämäräinen olivat taas lennähtäneet Mattilan pihapiiriin.
Toinen noidista oli hieman pahalla päällä ja oli piilottanut Helka-lasten pääsiäismunat jonnekin kätköönsä.
Pienen pähkäilyn ja ponnistelujen kautta syyllinen paljastuikin ja pääsiäismunat löytyivät kotilieden pesästä.

Noitien innoittamana helkanuoret työstivät myös omat noitansa Mattilan salin pöydän ääressä ja keksivät niille nimet sekä tekivät noidistaan hauskat tarinat.
Lopuksi maisteltiin herkullisia suklaamunia.
Näin lähti kevät käyntiin pääsiäisen tunnelmissa Porin Helkoissa.
 

Se olisi maalliskuu, ja kevät on alkanut näyttää merkkejä tulostaan. Tämän kuun lopussa vietämmekin
ihanaa kevään juhlapyhää, pääsiäistä, joten koditkin alkavat täyttyä kevään väreistä. Tuttuja värejä ovat
muun muassa keltainen, oranssi sekä vihreä, ja näitä värejä löytyvät usein esimerkiksi kukista, kuten
narsisseista sekä tulppaaneista, joilla koteja koristellaan ja kevät vastaanotetaan. Koteja koristaa myös
usein perinteiset kuvat ja esineet kissoista, kanoista ja tipuista, ja ruokapöytiä koristaa usein uudet perunat
ja sillit sekä lammas. Jälkiruokapöytään usein kuuluu mämmi ja pasha, joista nykyään löytyy perinteisten
versioiden lisäksi monia uusia erilaisia versioita.
Pääsiäiseen kuuluu ruokien, värien ja koristeluiden lisäksi myös perinteisiä aktiviteetteja. Näistä varmasti
tunnetuimpia on virpominen, jossa usein lapset käyvät pukeutuneena itse tehtyjen virpomavitsojen kanssa
virpomassa naapuruston jäsenille esimerkiksi hyvää tulevaa vuotta tai hyvää terveyttä ja menestystä.
Virpomisen jälkeen virpoja antaa vitsansa pois ja saa vastalahjaksi herkkuja. On kuitenkin tärkeää muistaa
ennen virpomisen aloittamista, pyytää virvottavalta henkilöltä tähän lupa! Toinen hyvin perinteinen
pääsiäisaktiviteetti on munaetsintä, jossa ”pääsiäispupu” on piilottanut suklaamunia tai maalattuja
keitettyjä kanamunia, lapset koittavat löytää ne.
Pääsiäispupu onkin varmasti hyvin tunnettu hahmo pääsiäisenä, ja sillä onkin pitkä historia. Pääsiäspupu on
nimittäin piilottanut munia jo vuosisatojen ajan. Joskus kuitenkin puhutaan myös pääsiäiskukosta, vaikkakin
tämä on vähemmän tunnettu. Pääsiäinen on siis juhla, jota juhlitaan laajasti maailmalla, ja jolla on hyvin
pitkä historia. Sitä on juhlittu jopa tuhansien vuosien ajan. Pääsiäistä on juhlittu eri uskonnoissa eri tavoilla,
mutta niistä löytyy paljon yhteneväisyyksiäkin.
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Aikaisintaan sitä juhlitaan maalliskuun lopulla tai viimeistään
huhtikuun lopussa. Pääsiäisen juhlapyhät alkavat palmusunnuntaista, ja siitä alkavasta niin kutsutusta
hiljaisesta viikosta. Virpominen tehdään juuri tuolloin palmusunnuntaina. Tätä seuraavat kiirastorstai sekä
pitkäperjantai. Ennen pääsiäissunnuntaita ja toista pääsiäispäivää on vielä ehkä vähän vähemmän tunnettu
lankalauantai. Tähän päivään on ennen kuulunut paljon taikauskoa, ja ennen tänä päivänä poltettiin
pääsiäiskokkoja.
Suomen sana pääsiäinen tulee vanhan suomen sanasta päsieinen, joka taas juontuu heprean sanasta
pesah. Tällä sanalla on muitakin historiallisia merkityksiä, mutta sillä viitataan muun muassa paastosta
pääsemistä. Paastoaminen onkin kuulunut pääsiäiseen, ja tämän paaston pituus on ollut noin 40
vuorokautta. Tässä onkin linkki, jota käytin myös lähteenä, jos kiinnostuit lukemaan enemmän pääsiäisen
historiasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen

Hyvää ja rauhallista pääsiäistä!

Helsinki kutsuu!

Leirin ohjelma rakentuu vuoden teeman ja monipuolisten vierailukohteiden ympärille.
Tukikohtamme leirin aikana on hotelli Scandic Aviapolis Vantaalla ( Robert Huberin tie 6, 01510 Vantaa)

Leiri alkaa torstaina 6.8.2024 klo 11 lounaalla,  jonka jälkeen iltapäivän ohjelmassa tutustuminen Eduskuntataloon ja kiertoajelu kaupungilla  sekä sitten illalla yhteinen illanvietto.
Perjantaina käymme vierailulla Kalevala Korun tehtaalla ja Ateneumissa ja illaksi on suunniteltu yhteistä tekemistä Kauppakeskus Jumboon.
Lauantaina ohjelmassa on puolestaan Seurasaari ja virallinen leiriosuus päättyy lauantaihin.
Vierailujen ja nähtävyyksien lomassa yhteistä ohjelmaa ja yhdessä oloa vuoden teeman ympärillä.
Tarkempi ohjelma julkaistaan toukokuun alussa.

Leirille ovat tervetulleita niin helkat kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa tai ihan kuka vaan kalevalainen nainen joka haluaa kokea kanssamme lorujen kutsun.
 
Leirin hinta jäseniltä 80€ ( yli 12-vuotiaat) / 50€ (alle 12-vuotiaat)
ja ei-jäseniltä 120€ ( yli 12-vuotiaat) / 100€ (alle 12-vuotiaat).
Osallistumismaksu pitää sisällänsä  majoituksen to-la , ohjelman ja yhteisruokailut.

Leiriläisillä  on mahdollisuus jäädä hotelliin la-su yöksi omakustannehintaan.
Kahden hengen huone n. 100€
Kolmen hengen huone n. 110€

Sitovat ilmoittautumiset 15.5.2024 mennessä.
ILMOITTAUTUMINEN

Alle 16-vuotiaiden osallistuminen leirille ainoastaan helkaryhmän tai vastuullisen täysi-ikäisen henkilön kanssa.
Yhdeydenotot ja tiedustelut sähköpostitse helkanuori (at) gmail.com.

Se olisi nyt tammikuu. Joulu on ohitse ja arki alkaa palailemaan. Edellisen loppuvuoden tapahtumien
sekä vielä kevään tapahtumia odotellessa, tämä alkuvuosi on aika arkista ja ilmat ovat hyvin karuja.

Tammikuuta kutsutaan sydänkuukaudeksi, koska olemme silloin talven sydämessä. Tammikuuta on myös
sanottu isotammeksi, viitaten tammi-sanan vanhaan merkitykseen, eli napaan, akseliin tai keskipuuhun.
Isotammea seuraa vielä pienitammi, eli meidän ainoa toinen sydänkuukautemme helmikuu.

Tähän aikaan vuodesta maa- ja peltotyöt eivät ole kuuluneet päivän tehtäviin, joten keskityttiin paljon
metsätöihin. Silloin hakattiin lisää polttopuita ja tehtiin havuista eläimille navettoihin pedin alusia. Havuista
oli navetoissa muutenkin paljon hyötyä, mutta siitä sai myös ihanan metsäntuoksun ympäri tonttia.
Puutöiden lisäksi ei kuitenkaan ollut kovinkaan paljon muuta tehtävää, joten paljon myös pohdittiin mitä
tuleva vuosi toisi mukanaan ja erityisesti millaista säätä luvattaisiin. Sanottiin, että tietyn päivän sää kertoisi
tulevasta jaksosta, ja näistä kehiteltiin paljon erilaisia sanontoja. Yksi on ”Jollei tammikuu pauku, niin kyllä
helmikuu helisee”. Tällä viitataan siihen, että jos tammikuu on leuto niin helmikuussa on sitten pakkasta.
Tänä vuonna meillä on kyllä pakkasta tammikuussa riittänyt, joten lupaisikohan tämä pakkasten
hellittämistä helmikuussa. Ja vaikka isotammea pidetään pikkutammea lempeämpänä, on myös sanonta,
jolla viitataan juuri tämän vuodenajan ankaruuteen, ”ei syänkuut sääliä tunne”.

On myös uskottu, että tietyn kuun säät ennustavat myös aina puoli vuotta eteenpäin, eli esimerkiksi
tammikuun säät ennustaisivat heinäkuun säitä. On sanottu, että leuto ja sateinen tammikuu lupaisi hyvää
kylvöä heinäkuussa. Mitähän tämän vuoden tammikuun säät kertoilevat tulevasta kesästä? Näin
sydäntalven keskeltä näitä on hauska miettiä, ja alkaa odottamaan jo kesän tuloa sekä piteneviä päiviä.

Iloisia pakkaspäiviä!

Tekstin lähteenä käytetty tätä nettisivua: https://www.tunturisusi.com/juhlat/tammikuu.htm