Meillä ortodoksisessa kirkossa  opetetaan, että tärkeisiin tapahtumiin valmistaudutaan paastoten ja hiljentyen. Kirkon opetuksen mukaan terve aikuinen ei syö paastoaikana eläinkunnan tuotteita. Lapsilla paasto voi tarkoittaa vaikka karkista tai kännykkäpeleistä kieltäytymistä. Paaston avulla kirkko haluaa opettaa meitä kohtuuteen, joka tarkoittaa arkeen keskittymistä, lähimmäisen kanssa olemista ja antamista hyväntekeväisyyteen. Paastoamisen ja yksinkertaisen elämän katsotaan kasvattavan ihmisen luonnetta, opettaa kärsivällisyyteen ja ekologisuuteen. 
 
Pääsiäisviikko eli suuri viikko on ortodoksisen kirkon kiireisintä aikaa. Kirkoissa seurakuntalaiset kulkevat palveluksissa Jeesuksen kärsimyksien tien.  Suuri viikko kulminoituu pääsiäisyön palvelukseen, jossa puolen yön aikaan seurakuntalaiset kokoontuvat pimeään kirkkoon. Kellojen soidessa kokoonnumme ristisaattoon ja kierrämme kirkon kolme kertaa laulaen pääsiäistroparia. Tämän jälkeen kirkkoon syttyvät valot ja saamme riemuita raamatun suurimmasta sanomasta Kristus nousi kuolleista.
 
Paaston aikana ortodoksit pidättäytyvät lihasta ja kananmunista. Pääsiäisyön palveluksen päätteeksi kokoonnumme yhdessä syömään juhlaruokaa. Keitettyjä munia lyödään ruokapöydässä vastakkain ja toinen sanoo: ”Kristus nousi kuolleista”. Siihen vastataan ”totisesti nousi”. Jos kuori säilyy ehjänä, saa voittaja toisen kananmunan itselleen. Tätä peliä pelaavat niin nuoret kuin vanhatkin.
 
Ortodokseilla pääsiäisaika jatkuu aina helatorstaihin.  Pääsiäisiaikana Yhteisöllisyys lisääntyy ja pääsiäisherkkuja tarjotaan ystäville ja tutuille. Tänäkään vuonna me ortodoksit emme pääse kirkkoihin pääsiäisyön palveluksiin. Onneksi pääsemme juhlimaan juhlien juhlaa etäyhteyksin, sillä mitä olisikaan pääsiäinen ilman pääsiäisyönpalvelusta.
 
Kristus nousi kuolleista - totisesti nousi!
Hyvää pääsiäistä.
Helkanuorten liiton puheenjohtaja Kaisa Räsänen